Red Note osallistui yhdessä muiden IRIS Networkin jäsenten kanssa kansainväliseen tutkimukseen, jossa käsiteltiin useita ajankohtaisia aiheita. Tutkimus toteutettiin 20 maassa ja osana sitä selvitettiin asenteita tekoälyyn.
Tekoäly on osa ihmisten arkea sekä työ- että vapaa-ajalla. Asenteet vaihtelevat innostuksesta epäluuloon. Jollain lailla tekoäly koskettaa valtaosaa vastaajista: enää alle kymmenes ei ole kuullut siitä ja lähes kolme neljästä on käyttänyt sitä.
Suomessa 95 % vastaajista on kuullut tekoälystä. Muihin maihin verrattuna osuus on kärkipäässä. Häntäpäässä ovat Australia ja USA, nekin yli 80 % osuudella. Kärjen Romania, Sveitsi ja Indonesia lähentelevät sataa prosenttia.
Tekoälyä käytetään myös varsin laajasti. Suurimmaksi nousee vapaa-ajan käyttö. Tämä korostuu etenkin Suomessa verrattuna työ- ja opiskelukäyttöön, jotka jäävät verrokkimaita matalammalle tasolle. Tekoälyä käyttävien osuus on tutkituista maista suurin Indonesiassa ja Malesiassa. Sekä Indonesiassa että Malesiassa on hallituksen toimesta panostettu runsaasti tekoälyn käytön lisääntymiseen koulutuksessa, yrityksissä ja julkisella sektorilla. Lähde: Malaysia’s National Artificial Intelligence (AI) Roadmap 2021-2025, Stranas KA (Strategi Nasional Kecerdasan Artifisial) 2020–2045. Lisäksi väestö molemmissa maissa on nuorta ja teknologiasuuntautunutta.
Tuntemiseen syvennyttiin tarkemmin kysymällä tekoälyn ja sen sovellusten tuntemisesta viisiportaisella asteikolla (Erittäin hyvin – erittäin huonosti). Vaikka Suomessa valtaosa on kuullut tekoälystä, jää erittäin hyvin tunteneiden osuus häntäpäähän. Erityisesti opiskelukäyttö korreloi voimakkaasti tuntemisen kanssa.
Suhtautumisessa tekoälyyn hyödyt ylittävät haitat. Epäluuloisuus korostuu vanhemmissa ikäluokissa ja matalamman tulostason vastaajissa. Naiset kokevat haittojen ylittävän hyödyt miehiä useammin.
Tekoälyn tunteminen ja hyödyn kokemus korreloivat, mutta aina nämä eivät kulje käsi kädessä. Indonesia ja Malesia erottuvat oikeassa ylänurkassa hyötyä kokevina tekoälyn tuntijoina. Espanjassa ja Japanissa tunteminen jää heikommaksi, mutta silti kokemus hyödystä on vahva. Saksa erottuu kiinnostavasti hyvin tekoälyn tuntevana, mutta hyödyn kokemus jää aavistuksen pakkasen puolelle. Suomi asettuu hyötyä kokevaksi, mutta tuntevien ja ei-tuntevien osuuden summautuvat lähelle nollaa.
Työssäkäyvistä vastaajista kolmannes on huolissaan työpaikastaan tekoälyn vuoksi. Sekä tieto että tietämättömyys näyttävän lisäävän tuskaa; erittäin huolestuneissa korostuvat eniten ja vähiten tekoälyyn perehtyneet. Toimialoista huolestuneilla korostuvat it/teknologia sekä luovat alat. Nuoret vastaajat tuntevat korostuneesti huolta työpaikoistaan. Helsingin Sanomat kirjoittaa 14.3.2026 IT-alan uusjaosta, jossa tekoäly korvaa junioritason yksinkertaisempia tehtäviä ja työntekijöiltä vaaditaan yhä kovatasoisempaa ammattitaitoa.
Vähiten uhkaa omalle työpaikalle kokevat vastaajat rakentamisen ja terveydenhuollon aloilta sekä julkishallinnosta. Ensimmäiset tuntuvat hyvin intuitiivisilta, mutta viimeinen yllätti enemmän. Suomessa esimerkiksi Kela tulee Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan vähentämään vuoteen 2035 mennessä noin tuhat työntekijää tekoälyn ja automatisaation lisääntyessä (YLE 19.11.2025)
Tekoäly on kaikkialla. Hyödyt ylittävät haitat, mutta samalla se aiheuttaa huolta työpaikoista. Kysyin tekoälyltä pitäisikö olla huolissaan. Vastasi, että jonkin verran kannattaa olla tarkkana, mutta paniikkiin ei ole syytä. Olen samaa mieltä.
IRIS Network on itsenäisten tutkimustoimistojen verkosto, johon Red Notekin kuuluu. Se toteutettaa jäsenyritystensä kanssa vuosittain yhteisen tutkimuksen ajankohtaisista aiheista. Red Note oli mukana tutkimuksessa nyt kolmatta kertaa. Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2025 kahdessakymmenessä maassa.