Koti kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Koira haukkuu oven takana ja ryntää innokkaasti tervehtimään. Eteisessä vastaan tulee itsellenikin tuttu lapsiperheen kaaos: kenkäröykkiöitä, reppuja ja hiekanjyviä lattialla. Haastattelun ensimmäinen kohtaaminen alkaa ovensuussa, kun osallistuja kutsuu minut sisään. Olemme sopineet haastattelusta kuluttajan kotona. Keskustelu käydään haastateltavan omassa ympäristössä - siellä missä arki tapahtuu.

Kotihaastattelulla tarkoitan haastattelua, joka toteutetaan osallistujan omassa kodissa. Usein haastattelussa hyödynnetään etnografista otetta ja havainnoidaan tilanteita. Kotihaastattelussa tutkija ei ole vain kysyjä. Hän on myös tarkkailija, havainnoija ja välillä mukana toiminnassa. Puhumme siitä, mikä toimii ja mikä ei – samalla tutkimme myös tapaa olla, elää, järjestellä ja tehdä asioita.

Olen tehnyt kotihaastatteluja eri aiheista laidasta laitaan mm. siivousaineiden käytöstä, ruoanlaitosta, vierastarjoiluista, kodin teknologiasta ja kauneudenhoitorutiineista. Koti näyttää, miten arki rakentuu tutkittavan aiheen ympärille: Missä siivousvälineet ovat, miten ruoka valmistuu ja millaisia rutiineja tila tukee.

Yhdessä liikumme tilassa – näytetään, avataan kaappeja, osoitetaan kohtia:
“Tässä kohtaa meillä aina syntyy kaaos.”
“Tällä tavalla laitan tämän tuotteen esille, kun vieraita tulee.”
“Tässä kaapissa säilytän kirjoja, kun ne eivät mahdu minnekään muualle.”

Tilan käyttö, säilytysratkaisut ja liikkumisen logiikka paljastavat paljon enemmän kuin pelkkä puhe. Niistä näkyy käytännön tottumuksia, mutta myös tunnesiteitä, ylpeyttä tai turhautumista. Joskus paljastuu myös hiljaisia ristiriitoja: minimalistiksi itsensä kuvailevan haastateltavan kylpyhuoneesta löytyykin purkkien iloinen röykkiö. Vain premium-tuotteita suosivan kaapista taas vastaan tulee yllättäen tuttu markettimerkki.

Ympäristö tuo keskusteluun sävyjä, joita ei toimistolla tai Teams-haastattelussa tavoita. Se muistuttaa osallistujaa arjen pienistä, mutta merkityksellisistä yksityiskohdista. Tilan, esineiden ja tekemisen välillä tapahtuu asioita, joita ei voi pelkällä kysymyksellä tavoittaa.

Pakkaus avataan ja käytetään kotona aivan eri tavalla kuin valmistaja on sen suunnittelut. Puolisojen erilaiset mieltymykset vaikuttavat siihen, että samasta tuotteesta on ostettu kotiin useita eri versioita. Tiettyyn kodin käyttöesineeseen liittyy tärkeitä muistoja ja se hallitsee koko tilaa. Koti antaa luvan olla rennosti oma itsensä – siksi keskustelussa päästään usein syvemmälle.

Kotihaastattelussa ei etsitä oikeita vastauksia, vaan pyritään ymmärtämään konteksti. Miksi jokin asia on tärkeä? Miksi jokin ratkaisu toimii tai ei toimi? Kun tutkija kulkee mukana arjen tiloissa, hän ei vain kuule tarinaa – hän näkee, kokee ja tuntee sen mukana.

Kotihaastattelut ovat erityisen arvokkaita silloin, kun halutaan ymmärtää arjen käyttötilanteita, hiljaisia rutiineja tai tilallisia haasteita, joita kuluttaja ei välttämättä osaa itse sanallistaa. Ne paljastavat, mikä on toimivaa, mikä hankalaa, mikä herättää tunteita tai mitä tehdään tottumuksesta.

Tämä ymmärrys on tärkeää esimerkiksi:

• tuote- ja pakkauskehityksessä
• palveluiden sijoittamisessa arjen rytmiin
• brändin aseman ja merkityksen ymmärtämisessä
• kodin tilojen suunnittelussa

Kotihaastattelut tuovat tutkimukseen sellaista syvyyttä ja aitoutta, jota mikään kysely tai haastatteluhuone ei tavoita. Ne auttavat meitä ymmärtämään, mitä ihmiset oikeasti tekevät – ei vain, mitä he sanovat tekevänsä.

Siksi kotihaastatteluilla on edelleen paikkansa kvalitatiivisen tutkijan työkalupakissa. Välillä on hyvä astua ulos toimistosta ja mennä sinne missä arkea eletään – kuluttajan kotiin.

A home interview reveals everyday choices, routines, and contradictions that other methods often fail to capture.

The dog barks behind the door and rushes out excitedly to greet me. In the entryway, I’m met with a scene that’s familiar to me, too: the delightful chaos of family life – piles of shoes, backpacks, and grains of sand scattered across the floor. The first moment of the interview begins right at the doorstep, as the participant invites me inside. We’ve agreed to meet at their home. The conversation will take place in their own environment – where everyday life actually happens.

By a home interview, I mean an interview conducted in the participant’s own home. It often includes an ethnographic approach and observational elements. In a home interview, the researcher is not just a question-asker. The researcher is also an observer, a listener, and at times, a participant in the activity. We talk about what works and what doesn’t – and at the same time, we explore how people live, arrange, and carry out everyday tasks.

I’ve conducted home interviews on a wide range of topics – from cleaning products and cooking to hosting guests, home technology, and beauty routines. The home shows how everyday life is structured around the topic at hand: Where are the cleaning supplies kept? How is food prepared? What kind of routines does the space support?

We move through the home together – things are shown, cabinets are opened, specific spots are pointed out:

• “This is where chaos always happens.”
• “This is how I display the product when guests come over.”
• “I keep my books in this cupboard because they won’t fit anywhere else.”

The way space is used, how things are stored, and the logic of movement reveal much more than words alone ever could. They reflect practical habits, but also emotional connections, pride, or frustration. Sometimes they even expose quiet contradictions: the self-proclaimed minimalist whose bathroom is overflowing with products, or the premium-only shopper whose cupboard unexpectedly contains a familiar budget brand.

The environment brings layers to the conversation that can’t be reached in an office or on a Teams interview. It reminds the participant of the small yet meaningful details of everyday life. Things happen between the space, the objects, and the actions – things that a question alone can’t capture.

A package is opened and used at home in a completely different way than the manufacturer intended. A couple’s differing preferences mean several versions of the same product end up in the household. A particular household item might carry emotional memories and dominate an entire space. The home allows people to relax and be themselves – and that often leads to deeper conversations.

In a home interview, the goal is not to find the “right” answers but to understand context. Why is something important? Why does a solution work – or not work? When the researcher moves through the spaces of everyday life, they don’t just hear the story – they see it, feel it, and experience it alongside the participant.

Home interviews are especially valuable when we want to understand real-life usage situations, quiet routines, or spatial challenges that consumers may not be able to articulate themselves. They reveal what works, what’s frustrating, what evokes emotion, and what people do simply out of habit.

This kind of insight is crucial for:

• product and packaging development
• aligning services with the rhythms of daily life
• understanding the role and meaning of a brand
• designing functional and meaningful home spaces

Home interviews bring a level of depth and authenticity to research that no survey or interview room can match. They help us understand what people actually do – not just what they say they do.

That’s why home interviews still have a vital place in the qualitative researcher’s toolkit. Sometimes, it’s worth stepping out of the office – and into the spaces where everyday life really happens: the consumer’s home.